Tiedän tiedän. Hellettä valitellaan jo ihan kaikkialla. Siksipä vähän mäkin. Helle on niin uuvuttavaa, että mun työmotivaationi on vähän hukassa. Olis ihan selkeitä juttuja, joita tehdä, mutta ei jotenki huvita ryhtyä toimeen. Ehkä osa ongelmaa on se, että ne ei oo mitenkää kiireellisiä :)

Huomenna alkaa kesän vikan riparin intensiivijakso. Ollaan ja opiskellaan pari päivää kaupungissa ja lähetään viikonlopun lepäilyn jälkeen maanantaina seittemäksi päiväksi luonnon helmaan. Nyt vähän uuvuttaa (helle!), eikä työkavereitten kysymykset paukkujen riittämisestä kesän kolmannelle riparille oikeen lisää intoa tai energiaa. Mut mä uskon että näillä mennään ihan hyvin. Maisemat on upeet, nuoret on (muistaakseni) loistoporukkaa ja mukana on ihania isosia. Eikä viikko loppujen lopuksi oo niin kamalan pitkä aika. Vai? Toissapäivänä tosin just sanoin, että viikko kaupungissa menee nopeemmin ku viikko leirillä. Ja että puolivälin jälkeen se vasta hidastuuki, ku rupee laskemaan ylihuomisen ylihuomisia, jollon pääsee kotiin. Onneks on kuitenki näin superkiva työ :)

Työn vastapainoks voisin vierailla palstoilla kastelemassa omaa ja muitten viljelyksiä. Ellei noi pilvet kohta anna rankkasadetta. Ja illaksi lähden Agricolalle, josta oon ennenki saanu uskomattomat määrät puhtia muuhun elämään. Tavotteena on olla huomenna uutta intoa täynnä!

P.S. Voiko ihmisellä olla liikaa silmälaseja? Mulla on nyt neljät :)