Joskus on vaan sellanen juttu, että ei kannata liikaa miettiä ja pohtia ja pyöritellä. Joskus kannattaa tehdä jotain sellasta, mikä tuntuu heti alkuun hyvältä. Niinku ostaa piano. Ostin tänään pianon. Kävin soittamassa sillä vähän joululauluja ja kurkkasin pianistiystävän ohjeitten mukaan sisällekin. Hiano piano. Musta ja kiiltävä. Seuraavaksi kilpailutetaan siirtofirmat ja toivotetaan piano tervetulleeksi uuteen kotiinsa. Kirjahylly on jo aamun sisustusinspiraation myötä siirretty tilanjakajaksi keskelle yksiötä (keskellä huonetta siihen muuten mahtuu tuplamäärä kirjoja!) ja pianoseinä odottaa uutta asukkiaan. Oon niin ilonen tästä ostoksesta. Ehkä vois vielä miettiä, joskos klitsusta tois yhden Emma-tuolin siihen viereen. Tai katotaan miten ahtaiksi nää neliöt käy. Mutta piano tulee :)

Pianonostoreisulla istuin rauhassa myös kahvipöydässä. Yhteensä melkein kolme tuntia. Söin lähes ähkyt ja nautin kun sain vaan puhua ja kuunnella ja olla. Huippua, että on niin kivoja ihmisiä työkavereina!

Tän lisäks oon vapaapäivän iloksi askarrellu ikkunaan syksyisen koristuksen. Poimin pari viikkoa sitten pihasta keltaisen-ruskeen-vihreitä vaahteranlehtiä ja laitoin ne kuivumaan Ikuisten kertomusten väliin. Tänään pistin niihin neulalla lankaa ja ripustin ne verhotankoon roikkumaan. Siinä ne heiluu ja pyörii ilmavirran mukana joulupallojen saapumiseen asti. Ne on vielä ekologisiaki mutta silti kertakäyttösiä koristuksia. Ja sitte aion hyvillä mielin heittää ne biojätteeseen ekan adventin aikoihin.