Kaks kolmasosaa kesän leireistä on nyt takana. Ikinä en oo varmaan nauranu viikon aikana niin paljon ku tän ripariviikon aikana. Juttujen taso työntekijäporukalla laski sitä mukaa ku aika kulu. Oli ihan tosi kivaa. Ja kesän vikalla riparilla kahen viikon päästä onki nyt aika suuret odotukset, että viihdyn myös siellä yhtä hyvin. Nauramisen ja läphien kertomisen lisäks onnistuttiin isosten ja apparin avulla nappaamaan räsypokan pelaajat ja yöjuoksijat. Tai nehän tais olla samat tyypit molemmilla kerroilla ;) Kerrottiin myös armosta ja rakkaudesta. Ja vikan illan seuroissa keskityttiin väljästi Jeesuksen seuraamiseen. Ah, seurat. Niitä rupeen harrastaan ripareilla useemminkin!