Kokeilin eilen illalla kaarroketta ja hihantynkiä vailla olevaa tunikaani, ja totesin että mulla on sittenkin liian löysä käsiala. Tai sitte ois vaan pitäny törsätä ja ostaa ne ohjeessa mainitut langat halvempien sijaan. Mutta näillä nyt mennään. Koska tunika oli aivan liian iso, istuin aamulla sohvalla Strömsö seuranani purkamassa tunikan takaisin langoiksi. Tätä asiaa oli pohdittu. Hyvääsestikin. Ainaki viis minuttia sängyn pohjalla. Mielummin teen tunikasta oikeen kokosen ku säilön kaapissa liian isoa vaatetta. Tavotteena ei oo kuitenkaa kasvaa isompiin mittoihin. Ja sitä paitsi. Ideanahan tässä nyt on, että mulla on joku kiva käsityö kesken. Mitä mä sitte teen ku tää valmistuu? No keksin tietty jonku uuden kivan keskeneräsen käsityön.